Kuvagalleria Yhteystiedot Palaute
Luton Miehet
Antti Pennanen
Tiedotteet
Kokoontumiset
Muistoristitaulu
Muistomerkit
Jaettavat Palkinnot
RVL 90 vuotta
Kirjallisuus
Myyt�v�t tuotteet
Tukijamme
Linkit
 

Ahti Sällin puhe

Aseveli Ahti Sällin puhe Ivalon muistomerkin paljastustilaisuudessa 18.9.1986:

Herra Eversti, Arvoisat kutsuvieraat, Hyvät aseveljet ja –sisaret. Lähes 42 vuotta on kulunut siitä kun jatkosota päättyi, riisuimme asetakkimme ja siirryimme rauhanajan tehtäviin, kukin omalle kotiseudulleen. Se veljeys, joka syntyi sotien aikana siellä Petsamon tuntureilla tai Luton kairoilla ei näiden vuosikymmenien aikana ole vähemmissäkään määrin löystynyt, pikemminkin päinvastoin näyttää siltä, kun uudelleen ja uudelleen olemme kokoontuneet, on yhteenkuuluvuuden tunne ja rehellinen yhteisymmärrys aina entisestäänkin lisääntynyt. Me emme lähteneet sotaan seikkailumielessä, vaan velvollisuudesta isänmaata kohtaan, silloin kun käsky tuli. Näitäkään sotia ei ratkaistu aseiden voimalla, vaan ratkaisevinta oli henkinen voima ja tahto. Kun talvisota oli syttynyt syksyllä –39, lähetti silloinen arkkipiispa Erkki Kaila tasavallan presidentille Kyösti Kalliolle sähkeen, jossa hän sanoi: ”Jos ette usko, ette kestä.” Näillä sanoilla hän halusi korostaa keskeisimmän, henkisen voiman merkitystä. Presidentti Juho Kusti Paasikivi sanoi useasti sodan jälkeen, että riittääkö Suomen kansan henkinen voima kestämään nämä vaikeudet. Näiden 42:n vuoden aikana ovat aseveljiemme rivit suuresti harvenneet, ja kohta tulee aika, jolloin meitä ei enää ole. Olemmekin halunneet pystyttää tämän muistomerkin, jotta se voisi kertoa yli tulevienkin sukupolvien niistä ajoista, jolloin koeteltiin, onko tällä kansalla oikeus kuulua vapaiden kansojen joukkoon.

- Pyydän, että verho poistetaan patsaan ympäriltä.

Tähän peruskalliostamme louhittuun kiveen on valettu maiseman kuva. Se on kuva vapaasta isänmaastamme täällä Pohjolassa. Olkoon tämä patsas kunnianteko Petsamon ja Luton miesten kaatuneille aseveljille. Olkoon tämä patsas myös kunnianosoitus loistavalle johtajallemme ja komentajallemme Antti Pennaselle. Toivon edelleen, että tämä olisi elinikäisen aseveljeyden muistokivi, jonka äärellä on rukouksen ja toivotuksen paikka, niin että tulevat sukupolvet saisivat tätä maata rauhassa asua ja rakentaa. Me emme tällä muistomerkillä halua kertoa mistään sankariteoista, mutta toivomme, että se henki, joka on meitä velvoittanut, voisi tulevaisuudessakin jatkua rauhanajan arkipäivän askareissa.

Lausun aseveljien ja –sisarten lämpimät kiitokset patsaan suunnittelijalle aseveli Eero Kökölle erittäin onnistuneesta ja paljon aikaa vaatineesta työstä. Samoin kiitän perinnetoimikunnan puheenjohtajaa ja perinnetoimikunnan jäseniä ansiokkaasti hoidetusta työtä niin, että olemme tänään voineet paljastaa tämän patsaan täällä Ivalossa, paikassa, josta Luton miehet lähtivät jatkosotaan.

Herra Eversti, Petsamon ja Luton aseveljien ja –sisarten puolesta luovutan patsaan Lapin rajavartiostolle, sen Ivalon rajajääkärikomppanian isälliseen ja kunniakkaaseen huomaan.